Väkivallan puheeksi ottaminen

Läheisen taholta tapahtuva väkivalta on yksi vaikeimmista asioista ottaa puheeksi. Syyllisyyden, häpeän ja pelon tunteet voivat estää aiheen nostamisen esille. Rakkaus- ja hoitosuhde omaan puolisoon tai muuhun läheiseen merkitsee emotionaalista sitoutumista ja kiintymystä, usein myös molemminpuolista riippuvuutta. Kokeneelle ammattilaisellekin väkivaltakokemusten ja -tilanteiden kuunteleminen voi olla vaikeaa. Aihe herättää paljon erilaisia inhimillisiä tunteita, kuten pelkoa, ahdistusta ja voimattomuutta. Ammattilaisen on tärkeää tiedostaa ja tunnistaa omien tunteidensa ja asenteidensa taustalla olevat väkivaltakokemukset, jotka vaikuttavat asiakkaan kohtaamiseen.

Kun huolesi väkivallasta tai hoidon laiminlyönnistä omaishoitosuhteessa herää, luo ikääntyneen omaishoitajan kohtaamiselle turvallinen ja luottamuksellinen ilmapiiri. 

Käy keskustelu kahden kesken omaishoitajan kanssa. Keskustelut hoidettavan ja/tai muiden perheenjäsenten kanssa voidaan tarvittaessa käydä erikseen. Suosi omista havainnoistasi tai ammatillisesta kokemuksestasi nousevia lauseita: ”Olet vaikuttanut viime aikoina kovin väsyneeltä, onko kaikki hyvin?” tai ”Oman ammatillisen kokemukseni mukaan useat ikääntyneet omaishoitajat kokevat haasteelliseksi…” Käytä pehmeitä ja tuomitsemattomia ilmaisuja auttaaksesi ikääntynyttä tilanteen sanoittamisessa. Osoita katseellasi ja eleilläsi, että olet valmis kuulemaan, mitä ikinä henkilöllä onkaan sydämellään. Tarjoa toivoa ja rohkaisua.

Suoraan väkivallasta puhuminen ei välttämättä aina toimi ilmiöön liittyvän häpeän ja syyllisyyden tunteiden vuoksi. Väkivallan käsitteen ymmärtämisessä saattaa olla myös suuria eroja yksilöiden ja sukupolvien välillä. Epäsuoria kysymyksiä, joita tilanteen kartoittamiseksi voi esittää, ovat esimerkiksi:

• Miten arki kotona sujuu? Mikä omassa elämäntilanteessa kuormittaa juuri nyt erityisesti?
• Ehditkö pitää arjessa myös hengähdystaukoja ja huolehtia itsestäsi?
• Tuntuuko, että saat tarpeeksi apua hoitotehtävissäsi? Millaiset tukiverkostot sinulla on?
• Onko sinulla kaikki mitä tarvitset huolehtiaksesi hoidettavastasi?

Omaan väkivaltaan havahtuminen herättää syyllisyyttä, häpeää ja hätää. Vastuun ottaminen omasta väkivallasta ja väkivaltaisen käytöksen myöntäminen on tärkein ja samalla vaikein askel pyrkimyksessä lopettaa väkivaltainen käytös. Vastuunoton hetkellä ensiarvoisen tärkeää on, että ammattilainen osaa auttaa oikean avun piiriin. Kysy asiakkaalta itseltään, millaista apua ja keneltä hän toivoisi saavansa, ja mikä auttaisi vähentämään kuormitusta.

Väkivaltaisuudestaan huolestunut ikääntynyt omaishoitaja voi olla monitahoisen avun tarpeessa. On tärkeää, että ammattilaiset kartoittavat sekä omaishoitajuuden tueksi tarvittavia palveluja että omaishoitajan omaan itsetuntemusprosessiin tarjolla olevia tukimuotoja, eivätkä jätä asiakasta yksin palveluviidakon kiemuroihin. Omaishoitajanaisen oma työskentely vihan ja väkivallan kysymysten äärellä on ensiarvoisen tärkeää, jotta hyvinvointi lisääntyisi ja arki säilyisi myös hoidettavan näkökulmasta vakaana ja turvallisena.

Auttavia tahoja

Tunne voimavarasi Auttava puhelin numerossa 040 2711 188 tarjoaa kuuntelevaa korvaa ja tukea omien voimavarojen löytämiseen haastavissa tilanteissa maanantaisin ja torstaisin klo 12–14. Ehkäisevän väkivaltatyön ammattilaisiin saa yhteyden myös tämän sivuston chat -kanavan avulla. 

Omaishoitajaliiton valtakunnallinen omaishoidon neuvontapuhelin palvelee omaishoidon kysymyksissä niin omaishoitajia kuin omaishoidon parissa työskenteleviä ammattilaisia. Numeroon 020 7806 599 voi soittaa ma–to klo 9–15.

Muistiliiton Vertaislinja-tukipuhelin tarjoaa kuuntelevan korvan muistisairaan omaishoitajan arjen tilanteisiin vuoden jokaisena päivänä (klo 17–21) numerossa 0800 9 6000. Puheluihin vastaavat kokeneet ja koulutetut omaishoitajat.

Muistineuvo-tukipuhelin tarjoaa apua muistityön ammattilaisten vastaamina. He antavat muistisairauksiin liittyvää ohjausta ja neuvontaa omaishoitajille, läheisille ja ammattilaisille maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin (klo 12–17), sekä keskiviikkoisin ja perjantaisin (klo 12–15) numerossa 09 8766 550.

Lähteet:

Kommeri, H. (2017). Kuinka tukea väkivaltaisuudestaan huolestunutta asiakasta? Blogikirjoitus naisenväkivalta.fi -sivustolla, https://www.naisenvakivalta.fi/kun-huoli-heraa-kuinka-tukea-omasta-vakivaltaisuudestaan-huolestunutta-asiakasta/

Perttu, S. & Laurola, H. (2019). Turvallisempaa elämää ikääntyneille naisille – Käsikirja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten koulutukseen. Erasmus+ hanke: ’SAFE – A Safer Life for Older Women. Hanke nro. 2017-1-RO01-KA202-0371601.