Väkivaltaan puuttumisen etiikka

Omaishoitosuhteissa tapahtuvaa väkivaltaa on hyödyllistä tarkastella kahdesta eri näkökulmasta: tahallisena ja tahattomana kaltoinkohteluna. Tämä pätee erityisesti hoidon ja avun laiminlyönnin tapauksissa. Yksi laiminlyönnin teko voi olla tahallinen ja toinen tahaton. Tahattomassa laiminlyönnissä omaishoitaja tekee parhaansa, mutta ei pysty tarjoamaan tarvittavaa hoivaa tietojen tai taitojen puutteen, uupumuksen tai puutteellisen tuen ja avun vuoksi.  Väkivallan kokijan näkökulmasta väkivallan ja laiminlyönnin konkreettinen lopputulema on sama teon tahallisuudesta tai tahattomuudesta riippumatta. Asianmukaiset ja eettiset keinot, joilla tilanteeseen puututaan, saattavatkin tilanteissa erota toisistaan. Pääsääntönä kuitenkin on, että väkivaltaa ei hyväksytä, mutta ihminen tekojen taustalla hyväksytään ja otetaan vakavasti. Omaishoitaja tulisi huomioida yksilöllisesti tavalla, joka saa aikaan kokemuksen kuulluksi ja nähdyksi tulemisesta. 

Eettisten periaatteiden ja ohjeistusten tarkoitus väkivaltaan puututtaessa on suojella ikääntyneiden oikeuksia. Joskus ammattilaisten on tehtävä vaikeita päätöksiä työskennellessään väkivaltaa käyttävien ja sitä kohdanneiden ikääntyneiden kanssa. Tällaisissa tilanteissa on hyvä huomioida seuraavat eettiset näkökulmat:

• Ikääntyneitä tulee tukea tekemään omaa elämäänsä koskevat päätökset, aina kun se toimintakyvyn rajoissa on mahdollista. Tämä lähestymistapa nojaa jokaisen yksilön itsemääräämisoikeuteen.
• Ikääntyneillä on oikeus saada tukea ja apua päätösten tekemiseen.
• Väkivaltatapauksissa tilanteeseen puuttuminen on tehtävä mahdollisimman vähän henkilön elämää rajoittavalla tavalla, ihmisarvoa kunnioittaen.
• Itsenäisiin päätöksiin kykenevällä hoidettavalla on oikeus jäädä asumaan väkivaltaisesti käyttäytyvän omaishoitajan kanssa ja kieltäytyä avusta. Tällaisessa tapauksessa ammattilaisen rooli keskittyy hoidettavan turvallisuuden arviointiin ja tukemiseen esimerkiksi turvasuunnitelman (ks. linkit alla) avulla.
• Huoli-ilmoitusta eli pyyntöä palvelutarpeen arvioinnista (ks. alla) tehtäessä, on hyvän käytännön mukaista kertoa asianosaisille ilmoituksen tekemisestä.
• Jos tilanne on välittömästi vaarallinen hoidettavan terveydelle, ammattilaisen on konsultoitava asiasta esimerkiksi poliisia tai sosiaalityöntekijää ja ryhdyttävä sen jälkeen asianmukaisiin toimiin, vaikka tämä olisi vastoin hoidettavan omia toiveita.
• Jos rikoslaissa määritelty rikos on tapahtunut tai sellaisen epäillään tapahtuneen, on ammattilaisen noudatettava poliisin ja oikeusviranomaisten antamia ohjeita ja määräyksiä.
• Salassapitovelvollisuutta on kunnioitettava, mutta sen ei pidä olla esteenä tarvittavalle toiminnalle hengen ja terveyden ollessa akuutissa vaarassa.
• Kulttuuri- ja uskonnolliset kysymykset, sukupuolinäkökulma sekä yksilön kyvyt ja resurssit on otettava huomioon kaikessa työskentelyssä ikääntyneiden kanssa.

Hyödyllisiä työvälineitä

Turvasuunnitelma väkivallan tekijälle (Ensi- ja turvakotien liitto): https://nettiturvakoti.fi/nain-haet-apua/turvasuunnitelmat/#turvasuunnitelma-tekija

Turvasuunnitelma ikääntyneelle väkivallan uhrille (Suvanto ry): https://www.suvantory.fi/wp-content/uploads/2018/01/Suvanto_Turvasuunnitelma_A4_Pysty.pdf

Huoli-ilmoitus: Ilmoitus iäkkäästä henkilöstä, joka on ilmeisen kykenemätön vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan. Ilmoituksen perusteella viranomainen tekee iäkkäälle palvelutarpeen kartoituksen. Ilmoituksen tekemiseksi katso ohjeet oman kunnan sosiaali- ja terveysviranomaisen nettisivuilta.

Lähde:

Perttu, S. & Laurola, H. (2019). Turvallisempaa elämää ikääntyneille naisille – Käsikirja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten koulutukseen. Erasmus+ hanke: ’SAFE – A Safer Life for Older Women. Hanke nro. 2017-1-RO01-KA202-0371601.