Armottomuus omaa itseään kohtaan on myös väkivaltaa
Tunne voimavarasi -hankkeen ikääntyvien omaishoitajanaisten vertaisryhmässä jaettiin viikkotehtävänä sukupolvitarinoita – millaista oli kasvaa tyttönä ja nuorena naisena tiettynä aikakautena Suomessa. Kuusikymppisistä naisista koostuva ryhmä kuvaili hämmästyksekseen erittäin samanlaisia lähtökohtia, omaksuttuja arvoja ja sisäistettyjä velvollisuuksia sekä niiden vaikutuksia omakuvaan vielä tänäkin päivänä. Keskiöön nousivat sodanjälkeisen Suomen jälleenrakennuksen hyveet eli työteliäisyys ja säästäväisyys, ja heikkouksiksi ja häpeän aiheiksi nähdyt herkkyys ja tunteellisuus. Ryhmäläiset kuvailivat kasvaneensa kiltin tytön rooliin, jossa muiden tarpeet asetettiin aina omien edelle. Muista huolehtimisen ja kovan kurin alle hautautuivat omat tunteet, tarpeet ja tahto. Mieleen painui syvä ja kipeä näkymättömyyden kokemus.
Vaikka kiltteydestä, muiden miellyttämisestä ja avuliaisuudesta palkitaan hyväksynnällä niin lapsuudenkodissa, koulussa kuin myöhemmin ehkä parisuhteessa ja työpaikallakin, vuosikymmenten kuluessa liiallinen muiden tarpeiden mukaan eläminen alkaa kuormittaa. Kuormitus saattaa kulminoitua elämän merkittävissä muutoskohdissa, kuten lasten syntyessä tai omaishoitajaksi ryhdyttäessä. Sisälle padotut kielletyiksi koetut tunteet, stressi ja uupumus saattavat voimavarat ylittävässä tilanteessa purkautua käytöksenä, joka pelottaa, loukkaa tai vahingoittaa itseä tai muita. Tällaista käyttäytymistä kutsutaan kaltoinkohteluksi tai väkivallaksi.
Moni kiltin tytön rooliin kasvanut ja omia tarpeitaan sivuuttamaan oppinut nainen vahingoittaa itseään jatkuvasti ajatuksin ja teoin. Itseen kohdistuva väkivalta voi olla omien tarpeiden huomiotta jättämistä, itsensä rankaisemista, riskialtista käyttäytymistä tai ankaraa sisäistä puhetta. Omissa silmissään arvoton ihminen etsii toistuvasti hylätyksi ja torjutuksi tulemisen kokemuksia vahvistaakseen kelvotonta omakuvaansa. Sisäinen ankara kriitikko ei salli itselleen myötätuntoa, lepoa eikä hyväksytyksi tulemisen kokemusta. Näkymättömyyden kaapu toimii suojamekanismina kipuun, mutta samalla myös torjuvana panssarina aidoille ihmiskontakteille ja ilolle.
Armottomuus omaa itseään kohtaan on väkivallan muoto, joka harvemmin nousee esiin lähisuhdeväkivallan ilmiöstä puhuttaessa. Itseään kohtaan armoton ihminen ei välttämättä koskaan päädy käyttäytymään väkivaltaisesti muita kohtaan. Väkivaltaisesti käyttäytyvässä naisessa asuu kuitenkin aina haavoitettu pikkutyttö, jonka koettua heikkoutta ja haavoittuvaisuutta ankara aikuis-minä moittii. Tuo tyttö kaipaa ja ansaitsee tulla näkyväksi, kuulluksi ja hyväksytyksi teoistaan huolimatta.
Tunne voimavarasi -hankkeen tukimuodot on kehitetty ikääntyville omaishoitajanaisille, jotka käyttävät tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa. Väkivalta voi kohdistua läheiseen tai itseen. Työskentelyn keskiössä on erityisesti suhde omaan itseensä, ei vain suhde hoidettavaan läheiseen. Oman historian tiedostaminen ja sen vaikutukset omakuvaan, itsetuntemuksen lisääminen sekä itseen kohdistuvan armottomuuden näkyväksi tuominen ovat tärkeitä askelia kohti oman tunnesäätelyn ja hyvinvoinnin vahvistamista. Vaikka omat tarpeet, tunteet ja rajat olisivat olleet hukassa vuosikymmeniä, alkavat ne vähitellen hahmottua yksilökeskustelujen ja vertaisryhmän tuen kautta. Omaishoitaja saa vertaisryhmässä kokemuksen siitä, ettei olekaan ajatuksineen ja tunteineen yksin. Kuusi-, seitsemän- tai kahdeksankymppisenäkään ei ole liian myöhäistä muuttaa elämän kurssia:
” Sain purkaa hyväsyvässä ja turvallisessa ilmapiirissä vaikeita tunnetiloja, jotka ovat jämähtäneet kehoon haitallisesti vuosikymmeniksi vaikeuttaen tämän päivän elämää. Näen tulevaisuuden kevyempänä ja minulla on mahdollisuus toivoa itseni näköistä vanhuutta ilman menneiden sukupolvien taakkoja. Työskentely ravistelee asenteita ja vinoutuneita ajatusmalleja ja mahdollistaa uudenlaisen ajattelun ja asenteiden muokkauksen, jonka kautta oma elämänasenne kevenee, paranee ja helpottaa tätä hetkeä.” (Lainaus Tunne voimavarasi -vertaisryhmään osallistuneen omaishoitajan palautteesta)
Lue lisää hankkeemme tukimuodoista osoitteesta https://tunnevoimavarasi.fi/tukea-apua/