Naisen väkivaltaisuus

Naisen väkivaltaisuus on yhteiskunnassamme herkkä ja heikosti tunnistettu ilmiö, sillä hoivaaminen ja syvä empatiakyky ovat kulttuurissamme naiseuden ydintä. Naiset saattavat helposti luopua omista tarpeistaan toisten hyväksi. Useat naiset ovat oppineet näkemään aggression kiellettynä tunteena jo lapsuudessaan. Aggressio kiellettynä ja torjuttuna saa väkivallan muodon.

Useilla väkivaltaa käyttävällä naisella itsellään on historiassaan kokemuksia väkivallan uhriksi joutumisesta. Kokemukset saattavat olla lapsuudenkodista tai seurustelusuhteista elämän varrelta. Monesti väkivaltainen nainen on joutunut lapsena kiltin tytön -rooliin. Kiltteys on usein tukenut perheen dynamiikkaa ja siihen on saatettu suoranaisesti kannustaa. Lapselle se on voinut kuitenkin muodostua vankilaksi, jossa muut kuin myönteiset tunteet eivät ole olleet sallittuja. Kiltistä lapsesta tulee suoriutuja, selviytyjä ja asioiden hoitaja. Kielletyt tunteet, kuten viha, suru ja pettymys pakkautuvat ja kasautuvat lapsen sisälle. Aikuisiän parisuhde, lasten syntymät tai omaishoitosuhde saattavat saada padotut tunteet purkautumaan. Omaan väkivaltaisuuteensa apua hakiessaan joutuu siis monesti kohtaamaan paljon asioita itsestään ja menneisyydestään. Eheytyminen on itsetuntemustyöskentelyä. Itseymmärryksen lisääntyessä nainen pystyy paremmin ottamaan vastuun teoistaan ja opettelemaan uusia tapoja kohdata tunteitaan.

Tunne voimavarasi -hankkeen tarjoamassa tuessa korostuu itsensä ja omien tunteidensa sekä voimavarojensa tutkiminen ja tunnistaminen. Vaikka aggressio kiellettynä ja torjuttuna voi saada väkivallan muodon, niin rajojen asettamisessa omista tarpeista huolehtimiseksi tarvitaan kuitenkin aggressiota. Nimensä mukaisesti hankkeen keskiössä on terveen aggression ymmärtäminen ikääntyvien omaishoitajanaisten voimavarana.

Väkivallan mahdollisuus on meissä kaikissa, mutta niin on myös kyky väkivallattomaan elämään. Olennaista väkivallan kierteestä irtautuessa on kasvaminen täyteen vastuunottoon omasta käytöksestä ja tunnereaktioista. Vaikka takana olisi omiakin kokemuksia väkivallan uhrina olemisesta, tämän päivän käytöksestä kukin kantaa itse vastuun. Ensimmäisenä askelena eheytymiseen on väkivallan tunnistaminen omassa käytöksessä. Asian tuominen esille esimerkiksi Tunne voimavarasi -hankkeen Auttavan puhelimen tai sivuston chatin keskustelussa on ensimmäinen askel ja helpottaa jo itsessään. Jaettu huoli on usein helpompi kantaa.

Lähde: naisenväkivalta.fi